Mediassa keskustellaan nykyään paljon työhyvinvoinnista, tai pikemminkin sen puutteesta. Viime aikoina on kuultu, että joka neljäs työntekijä kokee jonkinasteista uupumusta työelämässä ja masennus on nykyisin suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Tuoreen Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman työolobarometrin mukaan nykytyöelämä kuormittaa henkisesti entistä useampia palkansaajia. (Kataja 2020, TEM 2020, YLE 2020.) Suomen Yrittäjien viime vuonna tekemän selvityksen mukaan joka toisella yksinyrittäjällä on haasteita jaksamisen kanssa. On tärkeää ymmärtää, mistä työssäjaksamisen haasteet johtuvat – ja mitä on tehtävissä, jotta ihmisten työhyvinvointi ja siten myös elämänlaatu paranisivat.
Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen Yrittäjien yhteisessä eKollega-hankkeessa tuetaan yksin- ja mikroyrittäjien työhyvinvointia. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa yksinyrittäjien henkilökohtaisia ja sosiaalisia voimavaroja sekä kokonaisvaltaista työhyvinvointia verkostomaisella, vertaistuellisella otteella. Hanke järjestää yrittäjille kaksi vertaismentorointiryhmää verkossa. Ryhmien toiminta alkaa vuoden 2021 alussa.
Työhyvinvointi lisää tuottavuutta
On positiivista, että työhyvinvointiin kiinnitetään nykyään huomiota ja se otetaan vakavasti. Tutkimustiedon myötä työhyvinvoinnin merkitys niin työn tuottavuudelle kuin yksilön kokonaisvaltaiselle terveydelle ymmärretään aiempaa paremmin. Tutkimusten mukaan työhyvinvointiin satsaaminen on myös taloudellisesti perusteltua: hyvinvoiva työntekijä on jopa 25 % tuottavampi kuin uupumusta kokeva työntekijä. Työn imu vahvistaa ja uupumus puolestaan heikentää tuottavuutta. (Ahola ym. 2018.)
Kansainvälisessä keskustelussa työhyvinvointi liitetään käsitteenä useimmiten työterveyteen ja työkykyyn. Suomessa työhyvinvoinnin käsite nähdään laaja-alaisemmin ja se sisältää myös työn sujumisen arjessa. Työhyvinvointia tukee mm. ajan- ja stressinhallinta, työroolin selkeys, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, omien tavoitteiden kirkastuminen, työntekotapojen tehostuminen, omien vahvuuksien ja voimavarojen tunnistaminen, työn mielekkyys ja merkitys itselle, ammattitaidon ja osaamisen kehittyminen, riittävä palautuminen sekä työn ja yksityiselämän tasapaino. Myös kannustavalla työyhteisöllä on suuri merkitys työhyvinvoinnille. (Manka & Manka 2018.)
Yksinyrittäjät kaipaavat yhteisöllisyyttä
Itsensä työllistäminen esimerkiksi kevytyrittäjänä ja freelancerina on jatkuvasti lisännyt yksinyrittäjien määrää Suomessa. Yksinyrittäjiä on nykyään 182 000, reilusti yli puolet kaikista yrityksistä. Kuten edellä mainittiin, joka toinen yksinyrittäjä kokee nykyään haasteita oman jaksamisen kanssa. (Suomen Yrittäjät 2019.) Verkostot ja yrittäjäkollegojen tuki ovat yrittäjille tärkeitä voimavaroja työhyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta, koska yksinyrittäjillä ei ole arjessaan työyhteisöä, jossa he pääsisivät jakamaan ajatuksiaan kollegojen kanssa.
Psykologi Ville Ojasen mukaan yhteisöllisyyden kaipaaminen on luonnollista, koska ihmiset ovat sosiaalisia eläimiä: tarvitsemme muiden ihmisten tukea ja mahdollisuuksia sparrata ajatuksiamme jonkun toisen kanssa. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan vuorovaikutus on ihmisille äärimmäisen tärkeä ongelmanratkaisukyky evoluution kannalta. Olemme pystyneet kehittymään ja löytämään uusia ratkaisuja jakamalla ajatuksia ja ”lainaamalla toisten aivoja”. (Saarikivi ja Ojanen 2020.)
eKollega-hanke tarjoaa yksinyrittäjille mahdollisuuden verkostoitumiseen ja ajatusten vaihtoon toisten yrittäjien kanssa ilman kilpailuasetelmaa, sillä toiminnan punaisena lankana on työhyvinvoinnin tukeminen ja yhdessä oppiminen. Sosiaalisiin suhteisiin panostaminen ja muiden auttaminen lisäävät tutkitusti hyvinvointia (Santos Reesen artikkelissa 2020). Siinäkin mielessä vertaismentorointiryhmään osallistuminen voi tukea yksinyrittäjän työssäjaksamista.
Omaa työhyvinvointia pystyy parantamaan, mutta se vaatii konkreettisia tekoja
Työhyvinvointia ja muuta hyvinvointia on vaikea pitää erillään, koska me ihmiset olemme kokonaisvaltaisia olentoja. Jotta jaksamme työelämässä, meidän on pidettävä huolta terveydestämme ja hyvinvoinnistamme. Saarikivi muistuttaa, että työhyvinvointi ja hyvä ajattelukyky työssä turvataan pitämällä huolta hyvinvoinnin peruspilareista: terveellinen ravinto, liikunta, riittävä uni, stressinhallinta, uuden oppiminen ja sosiaalisuus.
Saarikiven mukaan kognitiivinen kuormitus on yleistä nykytyöelämässä, joten työn tauottaminen on tärkeää. Saarikivi muistuttaa erityisesti riittävän unen merkityksestä, sillä uni on ”aivojen toinen työpäivä”, jolloin tapahtuu ajatusten järjestelyä ja aivojen ”putsausta”. Krooninen työstressi ja uupumus voi aiheuttaa fyysisiä vahinkoja aivojen otsalohkoon, mutta onneksi aivot myös palautuvat. Työssäjaksamisen kannalta tärkeintä olisi hoitaa vakava univaje pois ja hallita stressiä. (Saarikivi 2020.)
Lisäksi tietoisen läsnäolon harjoittelu on tärkeää työhyvinvoinnille: olisi hyvä opetella pysähtymään ja keskittymään nykyhetkeen, ’tässä ja nyt’ olemiseen, ja kulloinkin käsillä olevaan tehtävään. Kiireisen työpäivän keskellä esimerkiksi 10 minuutin happihyppy ulkona ja syvään hengittely voi antaa yllättävän paljon uutta virtaa. Hektisessä ja kognitiivisesti kuormittavassa työelämässä jaksaakseen pitää siis muistaa ottaa riittävästi aikaa palautumiselle ja niille asioille, jotka tukevat omaa hyvinvointia. (Saarikivi ja Ojanen 2020.)
Vertaismentorointi voi avata uusia näkökulmia
eKollega –hankkeessa työhyvinvointia tarkastellaan sekä työssäjaksamisen että työntekotapojen uudistamisen näkökulmista. Hankkeen toiminta toteutetaan kokonaan verkossa, mikä mahdollistaa osallistumisen ketterästi eri puolilta Varsinais-Suomea. Hanketiimi fasilitoi verkkotapaamiset ja niihin hankitaan myös asiantuntija-alustuksia yrittäjien työhyvinvoinnin ja yritystoiminnan tueksi, osallistujien toiveiden pohjalta. Osallistuvat yrittäjät sitoutuvat osallistumaan viiteen verkkotapaamiseen (à 2 tuntia), jotka pidetään kolmen viikon välein.
Verkkoryhmissä vertaismentoroinnin periaatteita ovat tasavertaisuus, dialogisuus, jaettu asiantuntijuus, yhdessä oppiminen, kaikkien osallistujien osaamisen arvostus ja luottamuksellisuus. Jokainen osallistuja tuo mukanaan asiantuntemustaan ja yhdessä tarkastellaan kestävän yritystoiminnan ja työssäjaksamisen edellytyksiä. Vertaismentoroinnin kautta voi avautua uusia näkökulmia ja yrittäjä voi löytää uusia voimavaroja sekä uutta osaamista yritystoimintaan. Verkkoryhmiin mahtuu vielä muutama yrittäjä, joten ilmoittaudu mukaan 30.11. mennessä tästä linkistä.
Lisätietoa eKollega-hankkeesta löydät hankkeen kotisivuilta: ekollega.humak.fi
Kirjoitus ja kuva:
Laura Keihäs, FM, lehtori ja projektipäällikkö, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Ahola, Salla & Eskelinen, Juha & Heikkilä-Tammi, Kirsi & Kuula, Markku & Larjovuori, Riitta-Liisa & Nuutinen, Sanna 2018. Digisti työn imuun? – Tutkimus työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteydestä finanssialan palveluyrityksessä. Aalto-yliopiston julkaisusarja CROSSOVER, 8/2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-8262-2
Kataja, Marika. 2.9.2020. YLE. Kärsitkö sinäkin työpaineiden ja arjen kalenterisulkeisten aiheuttamasta alipalautumisesta? Tankki tyhjenee, jos ajaa koko ajan sata lasissa pysähtymättä. Viitattu 16.11.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11519191
Manka, Marja-Liisa & Manka, Marjut 2018. Työhyvinvointi. 2. painos. Alma Talent Oy.
Reese, Hope. 7.10.2020. New York Times. Laurie Santos Says Self-Care Doesn’t Have to Be Selfish. Viitattu 13.11.2020. https://www.nytimes.com/2020/10/07/health/laurie-santos-covid-happiness.html
Saarikivi, Katri ja Ojanen, Ville 10.11.2020. Työhyvinvointi ja terveys -webinaari. Valtakunnallinen ”Tuottava ja tuloksellinen työelämä” -koordinaatiohanke.
Suomen Yrittäjät 2019. Yksinyrittäjäkysely. https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/yksinyrittajakysely_2019_0.pdf
Työ- ja elinkeinoministeriö 10.11.2020. Työolobarometri 2019: Nykytyöelämä kuormittaa henkisesti aiempaa useampaa. https://tem.fi/-/tyoolobarometri-2019-nykytyoelama-kuormittaa-henkisesti-aiempaa-useampaa
YLE 8.4.2020. Mielenterveyden ongelmista tullut yleisin syy työkyvyttömyyteen. Suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiselle on masennus. Viitattu 16.11.2020 https://yle.fi/uutiset/3-11297402
